Päivitetty 3.5.2018 yhdistyksen kevätkokouksessa.
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kokemus-ja vertaistoimijat ry
Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki
Yhdistyksen kieli on Suomi
2 § Yhdistyksen tarkoitus
Edistää mielen hyvinvointia ja tukea päihteettömän elämän mahdollisuuksia.
Toimia päihde-ja mielenterveysongelmien syntyä ehkäisten ja niiden seuraamuksia eheyttäen.
Mahdollistaa matalan kynnyksen toimintojen syntymistä.
Tukea vertaisuutta ja vertaistukiryhmien syntymistä.
Toteuttaa luovasti toimintaa osallistujien lähtökohdista, taidoista ja ideoista käsin.
Pitää esillä kokemustietoa ja edistää kokemusasiantuntijoiden työskentelyä yhteiskunnassa sekä heidän osallistumistaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Ylläpitää koulutettujen kokemusasiantuntijoiden työskentelyä kentällä, yhteistyötä, virkistäytymistä ja kokonaisvaltaista jaksamista.
Vahvistaa yhteiskunnan palveluissa käyttäjien asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia.
Lisätä ymmärrystä erityisryhmiä kohtaan ja vähentää leimaamista.
Tuottaa toiminnallaan elämäniloa ja voimaantumista osallistujilleen.
Toimia rakentavasti ja yhteistyössä suhteessa ammattilaisiin, kolmannen sektorin toimijoihin ja väestöön.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:
- Ylläpitää kohtaamispaikka-, harrastus- ja virkistymistoimintaa.
- Harjoittaa tiedotus-ja julkaisutoimintaa.
- Täydentää ja kehittää mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon palveluja eri ikäryhmille.
- Osallistua seminaareihin ja työryhmiin sekä tehdä yhteistyötä eri yhdistysten ja viranomaisten kanssa.
- Järjestää koulutus-, keskustelu- ja seminaaritilaisuuksia.
- Laatia aloitteita, kannanottoja ja lausumia eri viranomaisille.
- Järjestää kokemusasiantuntija- ja vertaisohjaajakoulutuksia.
Toimintansa mahdollistamiseksi ja tukemiseksi yhdistys voi:
- Periä jäseniltään jäsenmaksua
- Toimeenpanna arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä ja huvi- ja yleisötilaisuuksia sekä harjoittaa kioskikauppaa
- Teettää ja myydä toimintaansa liittyvää oheismateriaalia
- Vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- Hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta
Yhdistys toteuttaa toiminnassaan päihteettömyyden, tasa-arvoisuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja yhteisvastuullisuuden periaatteita. Yhdistys pyrkii välttämään suorituspaineista toimintatapaa. Yhdistyksen tavoite on voimaannuttaa ensisijaisesti omia jäseniään ja tuottaa merkitystä jokaisen elämään, ei taakoittaa sitä. Yhdistys on poliittisista puolueista, uskonnoista ja muista aatesuunnista riippumaton. Yhdistys haluaa kuitenkin kunnioittaa jäsentensä henkilökohtaista hengellistä ja henkistä kasvua ja antaa tilaa erilaisille ajatuksille ja uskomuksille, kunhan se tapahtuu tilaa kaikille antaen ja toisia kunnioittaen väkivallattomassa vuorovaikutuksessa. Yhdistys noudattaa Suomen lakia.
3 § Yhdistyksen jäsenet
Yhdistykseen kuuluu kokemusasiantuntijoita ja vertaistoimijoita sekä henkilöitä, jotka haluavat edistää mielen hyvinvointia, päihteiden väärinkäytöstä johtuvien ongelmien ehkäisyä ja korjaamista sekä mahdollisuuksia myös täysin päihteettömään elämäntapaan sitä tarvitseville.
Yhdistyksen jäseneksi ei ole erityisiä kriteereitä.
Yhdistyksen jäsenen tulee hyväksyä yhdistyksen tarkoitus.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy tai on hyväksymättä uudet yhdistyksen jäsenet hallituksen kokouksessa. Yhdistykseen haetaan jäsenhakemuksella.
Yhdistyksen sisällä voi työskennellä itsenäisesti omana ryhmänään koulutetuista kokemusasiantuntijoista koostuva jäsenien ryhmä, kuitenkin ollen tasa-arvoisena muiden yhdistysten jäsenten kanssa yhdistyksen periaatteiden mukaanja hallitustyöskentelyn alaisena.
Yhdistyksen hallitus voi kutsua yhdistyksen kannattajajäseneksi yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa päättää kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4 § Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan vuodenloppuun mennessä, katsotaan eronneen yhdistyksestä.
5 § Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen, jos jäsen:
- on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä;
- ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, jos jäsen on syyllistynyt yhdistyksen jäseniin kohdistuvaan uhkailuun tai väkivaltaan (fyysinen, henkinen tai hengellinen väkivalta), päihtyneenä esiintymiseen yhdistyksen toiminnassa tai sen järjestämissä tilaisuuksissa tai muuhun yhdistyksen eettisen aseman vahingoittamiseen. Hallitus voi määrätä erotettavaksi myös henkilön, joka piittaamattomasti omalla päihteiden käytöllään haittaa yhdistyksen toimintaan osallistuvan päihdeongelmasta kuntoutuvan toipumista.
6 § Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruudesta päätetään syyskokouksessa erikseen kunkin jäsenryhmän osalta. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
7 § Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet
Kaikilla jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja muihin tapaamisiin, joita jäsenille järjestetään, sekä tiedonsaantiin yhdistystä koskevista päätöksistä. Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on varsinaisilla jäsenillä ja heillä kullakin on yksi ääni. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja sen edellytyksenä on voimassa oleva jäsenyys.
Kannattajajäsenellä ja kunniajäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta, mutta heillä on läsnäolo- ja esityksenteko-oikeus. Varsinaisilla jäsenillä on velvollisuus noudattaa yhdistyksen sääntöjä ja määräyksiä, maksaa jäsenmaksu sekä edistää ja tukea yhdistyksen toimintaa ja sen jäseniä siten, kuin yhdistyksen 2§ periaatteissa on edellytetty. Muutoin jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista määrätään muualla näissä säännöissä.
8 § Hallitus
Yhdistyksen toiminnasta huolehtii hallitus. Hallituksen tulee vaikuttaa positiivisesti yhdistyksen menestymiseen ja huomioida jäsenten sekäyhdistyksen toiminnanjohtajan ja työntekijöiden mielipiteitä. Hallituksen, yhdistyksen työntekijöiden ja toimijoiden valta tulee olla käytännön toiminnan osalta jaettua valtaa, jossa pyritään yhteistyöhön, kehittymään neuvottelutaidoissa ja vuorovaikutuksessa, kuitenkin hallituksen ollessa ylimmäisenä vastuussa yhdistyksen toiminnasta kokonaisuudessaan.
Hallitukseen kuuluvat yhdistyksen kevätkokouksessa yhdeksi (1) vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi (2) vuodeksi kolmesta (3) kahdeksaan (8) muuta jäsentä sekä nollasta (0) kolmeen (3) varajäsentä.
Poikkeuksena yhdistyksen ensimmäinen vuosi jolloin erovuorossa on koko hallitus, joista arpa määrää vain puolet erovuoroon. Toisena vuotena ja siitä eteenpäin on käytössä normaali erovuoroisuus (jäsen ja varajäsen kaksi (2) vuotta).
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kiireellisissä asioissa hallitus voi kokoontua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos kaikki hallituksen jäsenet sen hyväksyvät ja tehdyistä päätöksistä laaditaan hallituksen puheenjohtajan allekirjoittama pöytäkirja.
Jos hallituksen jäsen ei voi osallistua johonkin kokoukseen tai eroaa ennen toimikautensa loppua, puheenjohtaja kutsuu hänen tilalleen varajäsenistä vuorossa olevan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä. Asiat ratkaistaanyksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
9 § Hallituksen tehtävät
Hallitus määrittelee yhdistyksen toimintapolitiikan ja edustaa yhdistystä.
Hallituksen tehtäviin kuuluu:
- huolehtia, että yhdistystä sitovia säännöksiä noudatetaan,
- vastata ja huolehtia yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta,
- valmistella vuosikokous ja yhdistyksen muut kokoukset ja panna toimeen kokouksessa tehdyt päätökset,
- ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtaja ja muut työntekijät
- suorittaa muut näissä säännöissä hallitukselle osoitetut tehtävät
Hallitus voi hyväksyä toimintansa edistämiseksi talous- ja johtosääntöjä.
Hallituksen työtä johtaa puheenjohtaja, joka myös valvoo, että yhdistystä sitovia säännöksiä, sääntöjä ja päätöksiä noudatetaan. Puheenjohtajan ollessa estynyt varapuheenjohtaja tulee hänen tilalleen.
Mikäli yhdistykselle valitaan toiminnanjohtaja, hänen tehtävänä on vastata yhdistyksen hallinnollisista asioista ja johtaa käytännön toimintaa, kuitenkin hallituksen alaisuudessa, huolehtia hallituksen päätösten täytäntöönpanosta ja avustaa hallituksen puheenjohtajaa.
Sihteerin tehtävänä on valmistella yhdistyksen ja sen hallituksen kokoukset yhdessä puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kanssa, laatia ehdotus yhdistyksen vuosikertomukseksi, pitää kokouksista pöytäkirjaa ja huolehtia arkistoinnista.
Kassanhoitajan tehtävänä on vastata jäsenrekisteristä, valvoa jäsenmaksujen suorittamista, huolehtia avustusten ja tukien tilityksistä, vastata yhdistyksen kirjanpidosta ja sen toimittamisesta tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan tarkastettavaksi, laatia ehdotus yhdistyksen talousarvioksi, laadituttaa vuosittainen tilinpäätös ja irtaimistoluettelo ja huolehtia yhdistyksen omaisuuden vakuuttamisesta hallituksen hyväksymänä.
10 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Tällöin kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Ylimääräisessä kokouksessa saa käsitellä vain kokouskutsusta ilmeneviä asioita.
11 § Yhdistyksen kokousten koollekutsumistapa
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköposteilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai yhdistyksen omille Internet verkkosivuille. Yhdistyksen kokousten ajat ilmoitetaan yhdistyksen Internet verkkosivuilla vähintään 30 päivää ennen kokousta.
12 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen tarkemmin määräämänä päivänä.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset koolle vähintään 14 päivää ennen kokousta laittamalla kokouskutsu jäsenille jollain seuraavista tavoista:jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköposteilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai yhdistyksen omille Internet verkkosivuille. Yhdistyksen kokousten ajat ilmoitetaan yhdistyksen Internet verkkosivuilla vähintään 30 vuorokautta ennen kokousta.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle jamuille vastuuvelvollisille
- Valitaan hallitus 8 §:n mukaan .
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo-ja menoarvio.
- Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
- Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastajatai yksi toiminnantarkastajaa ja hänelle varatoiminnantarkastaja.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät-tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle 30 vuorokautta ennen kokousta.
13 § Päätöksenteko ja äänestys
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi henkilövaalissa, joka ratkaistaan tällöin arvalla.
14 § Toiminta- ja tilikausi
Yhdistyksen toiminta-ja tilikausi on 1.1.-31.12.
15 § Tilintarkastus
Hallituksen tulee esittää tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle yhdistyksen kirjanpito ja tilinpäätösasiakirjat, yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat ja muut tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan vaatimat yhdistyksen toimintaa koskevat asiakirjat.Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan tulee tarkastaa yhdistyksen toiminta ja tilit kuluneelta toiminta-ja tilikaudelta ja antaa tarkastuksesta kertomuksensa viimeistään 14 päivää ennen kevätkokousta.
16 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat yksin hallituksen puheenjohtaja, kassanhoitaja ja toiminnanjohtaja.
17 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous. Tällaiseen päätökseen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi tulee yhdistyksen varat kaikkien maksettujen velkojen jälkeen luovuttaa lyhentämättöminä yhdistyksen viimeisessä kokouksessaan määräämällä tavalla yhdistyksen tavoitteiden edistämiseen. Näitä varoja ei voida luovuttaa yhdistyksen jäsenille.